Lappeenrannan yliopiston ympäristötekniikan professori Esa Marttila näkee työssään, kuinka kiinnostus uusiutuviin energialähteisiin kasvaa. Yhä useampi teekkari pakertaa vaihtoehtoisten energiamuotojen kimpussa.
Suomi 2005
| Energiamuoto 2005 | Prosenttia |
| Öljy | 27 |
| Maakaasu | 11 |
| Kivihiili | 10 |
| Ydinenergia | 18 |
| Turve | 5 |
| Vesi- ja tuulivoima | 4 |
| Tuontisähkö | 5 |
| Puupolttoaineet | 20 |
| YHTEENSÄ | 100 |
Metsäteollisuus on polttanut kuoret ja sahanpurut sekä soodakattiloiden mustalipeät jouleiksi: energiaksi. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat biokaasut ja tuulivoima.
Teknistaloudellisesti noin vuosina 2010 – 2015 mennessä eniten odotuksia on hakkeen ja peltobiomassan lisääntyvästä käytöstä.
Rajoittavia tekijöitä ovat metsähakkeen kuljetusetäisyydet sekä leimikkojen pienet koot. Peltoenergian osalta törmätään esimerkiksi rypsi n vuoroviljelyproblematiikan ohella tukien tarpeeseen, korjuun hyötysuhteeseen ja raaka-aineen matalaan energiatiheyteen.
Liikennepolttoaineiden osalta Marttila näkee rajoittavina tekijöinä nykyisen autokaluston, jakeluverkoston puutteen ja verotuksen, mutta myös teknologisia rajoituksia on. Kaikki yhdessä vaikuttavat tuotantokustannuksiin ja käytettävän polttoaineen kilpailukykyyn.
Jätteiden polttamisen ongelmat tiivistyvät kerättävän kierrätysaineiston laatuun. Jätteen energiakäyttö on käynyt realistiseksi pitkälti samasta syystä kuin bioenergia. Ilmastomuutos, öljyn kallistuminen ja hupeneminen sekä EU-tason erilaiset päätökset ovat johtaneet siihen, että energia voi ja saa maksaa enemmän, jolloin myös muihin kuin fossiilisiin energialähteisiin on ryhdytty panostamaan enemmän. Euro on ollut energia-alallakin hyvä konsultti.
No comments:
Post a Comment