Energy, Politics and Biotechnology

This is a long story in Finnish language written Friday, May 18, 2007 on another fo my blogs. I wanted to take this content to this blog to make it easier to find what is writtena about these themes.

We've a lot of attention coming from around the world. The same can be seen by email and other contacts to our team of International Biotechnology Microbiology.

This is alos a part of a channle modernization. We're collecting scattered information from various blogs and Internet sources to one place. This transformation will certainly take several months.

We do have a lot of unpublished material that will be covered during the coming months. Hopefully, the biggest part of this transformation is completed before the arrival of Father Christmas.

That explains his presence on this page. Please comment and ask for more information.

Best regards
Helge V. Keitel


Luova Trenditehdas: Energiaa, politiikka ja Biojalostusta: "Friday, May 18, 2007 Energiaa, politiikka ja Biojalostusta Energia, Politiikka ja Biojalostusta Perjantai, Toukokuu 18, 2007 11.24 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Raha & valta, Sijoittaminen, Uutiset, Politiikka, Helge Keitel, Trenditehdas, Bioenergia

Friday, May 18, 2007

Energiaa, politiikka ja Biojalostusta

Energia, Politiikka ja Biojalostusta

Perjantai, Toukokuu 18, 2007 11.24 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Raha & valta, Sijoittaminen, Uutiset, Politiikka, Helge Keitel, Trenditehdas, Bioenergia

ENERGIA ON POLITIIKKAA

Venäjä vei Turkmenistanin kaasun EU:n ja Yhdysvaltojen nenän edestä. Toukokuun 2007 alussa tehty sopimus turvaa Venäjän energiamonopolin Kaspianmeren alueella. Venäjä on saamassa yhä voimakkaamman otteen Kaspianmeren kaasuvaroista, kun presidentti Vladimir Putin ilmoitti solmivansa sopimuksen kaasuputken rakentamisesta Turkmenistanin ja Kazakstanin kanssa.

Rakennettavan putken on määrä kuljettaa Turkmenistanin kaasua Kazakstanin läpi Venäjälle. Omien markkinoiden lisäksi Venäjä myy kaasua moninkertaisella hinnalla Euroopan markkinoille. EU on ollut huolissaan Venäjän mahtiasemasta Euroopan energiantuojana. Neljäsosa unionin alueen öljystä ja kaasusta tuodaan Venäjän kautta kulkevan putken läpi. Brysselissä ajatellaan, että nykyinen järjestelmä on liian herkkä häiriöille.

SUOMALAISIA VAIHTOEHTOJA ETSIMÄSSÄ

Millaisia vaihtoehtoja meillä on? Mitä tekee piskuinen Suomi? Voisimmeko tehdä tikusta asian ja ryhtyä keittämään tikkuviinaa, etanolia, tislaamaan biodieseliä ja jalostamaan puutamme bioreaktoreissa? Miten voimme vähentää omaa öljy- ja kaasuriippuvuuttamme? Ydinvoima ei ratkoa kaikkia ongelmia.

• Podcasta uusiutuvista luonnonvaroista YLE:n radiaattori (Mp3)

Energiaratkaisut ovat korkeitten investointikustannusten takia luonteeltaan strategisia ja pitkävaikutteisia. Poliitikot joutuvat puhumaan energia-asioista kieli keskellä suuta. Samarassa kokoontuvat EU-poliitikot yrittävät esiintyä maltillisesti ja Venäjää mollaamatta, jotta tulehtuneet suhteet eivät johtaisi Brysselin pelkäämiin häiriöihin.

Raakaöljyn hinta on perinteisesti määräytynyt, paitsi taloudellisen tilanteen ja raaka-aineen saatavuuden pohjalta, myös poliittisin perustein. Tällä hetkellä vaikuttaa vahvasti siltä, ja asiantuntijat ovat melko yksimielisiä siitä, että öljyn hinta tulee tulevaisuudessa jäämään verrattain korkealle tasolle.

Esimerkiksi Ruotsi on ennakoinut tilanteen kehittymistä energiarintamalla suosimalla polttoaine-etanolin ja biodieselin käyttöä liikenteessä ja kannustanut veroteknisin keinoin autokannan muuttamista näillä biopolttoaineilla toimivaksi.

Venäjän toimet energiasektorilla, USA ja Irakin sota, Turkmenistanin kaasua Kazakstanin ja Venäjän kautta Eurooppaan, Puolan, Viron ja Ukrainan kanssa käynnissä olevat kaasuputkikiistat. Pohdittavaa riittää.

BIODIESEL

Monissa maissa biodiesel on saatu kuluttajille kilpailukykyiseksi verohelpotuksin tai tukemalla tuotantolaitoksia. Myös Suomessa on toivottu biodieselille verohelpotuksia, jotta sen käyttö yleistyisi.

Nesteen, StoraEnson ja UPM:n mittavat hankkeet ovat nostamassa biodieseliä VTT:n ja KCL:n tutkimuskammioista arjen keskelle. Biodieselin tuotantokustannukset ovat kuitenkin vielä tuotantotekniikasta riippuen 1,5−5 -kertaisia verrattuna nykyisten fossiilisten polttoaineiden verottomiin hintoihin.

Kun tulevaisuudessa käyt asemalla täyttämässä autosi tankkia, ei tarjolla välttämättä olekaan vain bensaa ja dieseliä. Yksi vaihtoehdoista on biodiesel eli kasviöljyjen estereistä valmistettu polttoaine.

Peltobiodieseliä voi valmistaa myös itse tarkoitukseen sopivalla laitteistolla. Suomessakin on muutamia biodieselyrittäjiä, jotka myyvät valmistuslaitteistoja ja ajelevat ainakin osan vuodesta biodieselin voimalla.

Biodieseliä on valmistutettu kaupallisesti liikenteen polttoaineeksi lähinnä Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja joissakin EU-maissa. Suomi haluaa mukaan puupohjaisella biodieselillä. Biodiesel soveltuu kaikkiin dieselmoottoreihin ja sitä voidaan käyttää polttoainekomponenttina tai polttoaineena sellaisenaan.

Myös suuret öljy-yhtiöt ovat kiinnostuneita biodieselin tuomista mahdollisuuksista. Neste Oyj ja ranskalainen Total S.A. ovat solmineet aiesopimuksen yhteisen biodieseltuotannon aloittamisesta. Biodieselin tuotannon on määrä alkaa vuonna 2008.

PELLOLTA DIESELIÄ TANKKIIN

Valtioneuvoston bioenergiaskenaariossa tarkastellaan sitä, miten EU-direktiivin vaatimus liikenteen biopolttoaineista vaikuttaisi pellonkäyttöömme, jos liikenteen biopolttoaine olisi tuotettu kotimaisesta raaka-aineesta. Direktiivi edellyttää, että vuoteen 2010 mennessä 5,75 % liikenteen polttoaineesta EU:n alueella tulee olla biopolttoaineita.

Työryhmän yleislinjaus on, että Suomessa on tällä hetkellä riittävästi peltoalaa teollisuuden raaka-ainetarpeiden turvaamiseen sekä pellon vaihtoehtoisten käyttömuotojen mahdollistamiseksi. Nykyisestä 2,2 miljoonasta peltohehtaarista voidaan tarvittaessa ottaa noin 500 000 hehtaaria peltobioenergiantuotantoon.

Maapallon öljyvarojen huvetessa biomassan merkitys korvaavana raaka-aineena kasvaa. Biomassan saatavuuden suhteen Suomi on erinomaisessa asemassa. Meillä on puuta, turvetta, teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden jätettä ja sivutuotefraktioita. Öljy, kaasu ja energia ovat myös suurvaltapolitiikan pelivälineitä.

Tämä on vasta suuren muutoksen alkua. Jämtlannin maakunnassa, joka on uusiutuvan energian käytön mallialuetta, lämmitysenergiasta saadaan 60 % uusiutuvista lähteistä, ja tavoitteena on, että 100 % lämmitystarpeesta tuotettaisiin 3-4 vuoden kuluessa biopolttoaineiden avulla. Sekä Ruotsissa että Saksassa on verohuojennusten avulla tehty kannattavaksi siirtyminen biotekniseen ja ympäristöystävälliseen polttoainetalouteen.

BIOJALOSTAMOT

Suomalaisiin biojalostamoihin liittyvää kehitystyötä on tehty VTT:ssä jo pitkään. Puupohjaisesta biomassasta kaavailtiin 1970- ja 1980-luvuilla raaka-ainetta uudentyyppiselle kemiaan tai biotekniikkaan perustuvalle prosessiteollisuudelle.

1980-luvun loppupuolella metsäteollisuus joutui ympäristösuojelijoiden silmätikuksi selluteollisuuden valkaisussa käytettävän kloorin käytön takia. Uusia menetelmiä etsittiin esimerkiksi biotekniikasta. VTT kehitti yhteistyössä metsäteollisuuden tutkimuslaitoksen KCL:n kanssa entsymaattista valkaisua sekä puuhakkeen entsymaattista käsittelyä mekaanisen kuidutuksen tehostamiseksi.

METSÄTEOLLOSUUDEN KUJANJUOKSU

Metsäteollisuuden innostus biotekniikan käyttöön nousi ja laski nopeasti viime vuosikymmenellä. Kloorista eroon pääseminen onnistui myös ilman perinteiselle teollisuudelle hankalia entsyymejä. Euro on kuitenkin kova konsultti metsäteollisuudessakin. Paperiteollisuudelle 2000-luku on ollut laskevien paperin hintojen ja sitä myötä kannattavuuden rajun heikentymisen aikaa.

Biojalostamoiden rakentaminen kiinnostaa teollisuutta. Metson pääjohtaja on ilmoittanut kiinnostuksestaan. Ympäristöliiketoiminnan ideologisena vauhdittajana on mm. Al Goren kiistelty ”diaesitys” ilmastonmuutoksesta, joka herättelee ihmisiä uuteen ajatteluun ja kiivaaseen keskusteluun. Metsäalaa lähellä olevat yritykset näkevät biojalostamoissa busineksen mahdollisuuden.

Nyt alan on pakko miettiä kehitysasioita aikaisempaa laajemmin. Metsäteollisuudelta löytyy isojen biomassamäärien käsittelyyn runsaasti logistista osaamista. Nyt tarvitaan lisäksi halua ja osaamista kehittää vanhojen tehtaiden kylkeen tai lähelle uudentyyppistä tuotantoa. Sellaista, josta joku haluaa maksaakin. Ainakin näiden yritysten liikkeitä kannattaa seurata.

• UPM
• StoraEnso
• Metso
• Wärtsilä
• Ponsse
• Timberjack
• Smurfit ?
• International Paper
• Dow Chemicals
• Neste
• Total
• Willie Nelson
• Jne.

Sellu- ja paperiteollisuuden näkökulmasta uudentyyppinen biomassan käyttö on kilpailevaa raaka-aineen käyttöä paperikuidun valmistamisen rinnalla. Pelkona on esimerkiksi, että uudentyyppinen teollisuus alkaa maksaa raaka-aineesta enemmän kuin metsäteollisuus ja ajaa näin heikosti kannattavan alan yhä syvempään ahdinkoon.

• Biojalostamot eivät saa kannibalisoida nykyistä toimintaa
• Korjuuteknologian ja logistiikan haasteet
• Biojalostamoiden uudet tuotteet ratkaisevat
• Professori Liisa Viikari, Helsingin yliopisto, vastuualueena biotuotannon jalostusketjut
• Paperinjalostukseen käytetään puun arvokkaat kuidut
• Bioteknisiä konsteja, entsyymejä ja mikrobeja käsitteellisessä jalostamossa
• Sellutehdas on biojalostamo, joka tuottaa kuitua, energia jne.
• Tulevaisuudessa halutaan laajentaa tuotespektriä
• Tämä on metsäteollisuuden biotekniikan uusi alue
• Alalle kaivataan uusia yrityksiä, koska metsäteollisuus on hyvin keskittynyttä
• Kemianteollisuuden muut kuviot on karsittu metsäteollisuudesta pois
• Raaka-aine on biologinen ja on uusia välineitä
• Teknologioiden yhdistämistä ja bioteknisten välineiden käyttäminen

MITÄ MIELTÄ TUTKIJAT OVAT?

Puu on arvokasta raaka-ainetta, josta kannattaa käyttää hyödyksi kaikki sen eri ainesosat, selluloosa, hemiselluloosat, ligniini ja uuteaineet. Näistä puun arvoaineista voidaan - ainakin periaatteessa - valmistaa paitsi paperia niin myös niitä kemikaaleja, joita nyt valmistetaan raakaöljystä lähtien.

1. Liima
2. Polymeerejä
3. Biojalostamo oli suosittu tutkimuskohde 50-luvulla ja ennen sitä
4. Metsäteollisuus on konsentroitunut paperinvalmistamiseen
5. Polttaminen on yksinkertaisinta
6. Otetaan muu arvo käyttöön
7. Käytetäänkö entsyymejä, mikrobeja, mikro-organismeja
8. Tarjoaako biotekniikka uusia bioteknisiä välineitä
9. Mitä uutta voidaan tehdä bioteknisin keinoin?
10. Käytetään prosessitekniikoiden yhdistelmiä
11. Voidaan aikaansaada spesifisiä reaktiotuotteita
12. Sokeripohjaisia (sugar based platforms)

Haastateltavana (mp3) on professori Liisa Viikari Helsingin yliopistosta. Solut liikkuvat solukalvosta ulospäin suuntautuvien ulokkeiden avulla. Näiden ulokkeiden muodostumisessa ja solun liikkumisessa on tarpeen vastikään julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan MIM-merkkinen proteiini. Mekanismista kertoo tutkimuksen tekijä, tohtoriopiskelija Pieta Mattila Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

• Ensimmäisen energiakriisin jälkeen käynnistyi biojalostamotutkimusbuumi
• Energian hinta on keskeinen driveri
• Valtavan iso maailmanlaajuinen buumi on käynnistynyt
• Käytössä on entistä parempia työkaluja kilpailukykyisten prosessien ja tuotteiden kehittämiseen
• Rajattomia mahdollisuuksia biopohjaisten tuotteiden valmistukseen

Sahateollisuus lujilla

Sahateollisuus joutuu lujille. Venäjän puutullit pehmittävät suomalaista sahaamista, joka sai nauttia hetken korkeasuhdannettakin. Tilanteet muuttuvat kuitenkin nopeasti.

Tulemme näkemään suuria järjestelyjä Euroopan tasolla. On mahdollista, että StoraEnso tekee järjestelyjä myös sahateollisuudessaan. Sillä on sahoja Pohjoismaiden lisäksi mm. Itävallassa.

Yksityisten omistuksessa olevat keskisuuret sahat elävät puun ja kuoren välissä. Kaikista pienimmät sirkkeliyrittäjillä tilanne on toinen, koska ne voivat seilata suhdannehuipuilla ja supistaa toimintaansa, kun markkinat eivät vedä.

Kirjoitan asiasta lisää lähiaikoina. Sahateollisuus on Suomessa mekaanisen metsäteollisuuden eli puutuoteteollisuuden suurin tuotantoala. Sahateollisuuteen kuuluu puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Sahateollisuuden tuotteita ovat:

• sahatavara
• höylätavara
• kyllästetty puutavara
• lastuvilla
• puujauho
• puiset ratapölkyt
• yhdistelemättömät höylätyt puulaatat ja listat parkettilattioita varten
• sahauksen ja höyläyksen sivutuotteet: kuori, sahanpuru, hake ja kutterinlastut (myös pelleteiksi puristettuna)

Sahateollisuuden tuotantolaitokset eli sahat jaetaan teollisuussahoihin ja piensahoihin. Teollisuussahat käyttävät vuosittain raakapuuta yli 10 000 kuutiometriä ja piensahat tätä vähemmän.

Pienten sahayritysten lisäksi piensahoja ovat maatilojen kotitarvesirkkelit ja sahauspalveluja myyvät vuokra- eli rahtisahat.

Sahalle toimitetaan puita, tukkeja metsästä, niitä kastellaan, ja niistä jalostetaan erilaisia lautoja rakennusteollisuuden ja omatoimisen rakentamisen tarveaineiksi.

Aikaisemmin sahalle uitettiin tukkeja vesistöjä pitkin, nykyään puu kuljetetaan pääasiassa puutavara-autoilla maanteitä pitkin.

• Suomen Sahat

Sahayrittäjät ry tekee esityksiä ja aloitteita piensahayrittäjiä koskevissa asioissa yhteiskunnan eri sektoreilla, tukee alan tutkimusta ja koulutusta, työvälineiden kehittämistä sekä toimii yrittäjien yhteistoimintajärjestönä. Yhdistyksen päätehtävät ovatkin jäsenistön välisen yhteistyön kehittäminen, piensaha-alan tuotekehityksen ja tutkimuksen lisääminen, sekä yrittäjille tarjottavan koulutuksen ja markkinoinnin edistäminen sekä tiedonvälitys.

Yhdistykseen on liittynyt jäseniksi yli 200 pienen puutuoteteollisuuden yritystä, jotka edustavat kattavasti eri piensaha- ja höyläteollisuuden sekä hirsirakentamisen toimialoja Suomen eri puolilta.

Sahayrittäjät ry mukana Jyväskylän Puu- ja BioEnergia messuilla .

Sahayrittäjät ry-Sry oli näkyvästi mukana tämän vuoden Puu- ja BioEnergia messuilla. Messujen yhteydessä pidettiin piensahateollisuuden seminaari - piensahateollisuus kokonaisvaltaisena liiketoimintana. Seminaarin antia pidettiin yleisesti mielenkiintoisena ja alan kehitystä eteenpäin vievänä. Päivien aikana messuilla kävi lukuisa joukko piensahateollisuuden edustajia.

UPM Raflatac Touch Automation DVD-kioskit

Suomalainen metsäteollisuus kehittyy mielenkiintoiseen suuntaa. UPM:n Raflatac on mielenkiintoinen esimerkki metsäteollisuuden ja korkeanteknologian yhdistelmästä. Raflatac on ollut tällä uralla kauan. Innovaatiot ja uudet aluevaltaukset eivät tapahdu sattumalta tai salaa. Raflatacin kehitys kohti tätä aikaa käynnistyi jo 80-luvulla.

UPM Raflatac RFID Touch Automation DVD-kioskit

Lauantai, Huhtikuu 21, 2007 9.10 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Digi, Media, Helge Keitel, Web 2.0, Trenditehdas, Bioenergia

UPM TULEE METSÄSTÄ KAUPPOIHIN

UPM:n Raflatac on mielenkiintoinen yritys. UPM ponnistaa metsästä ja näkyy tulevaisuudessa entistä vahvemmin kaupoissa, tavarataloissa, tavaroiden myynti- ja jakelupisteissä. Kaksikymmentä vuotta sitten Nokia tunnettiin Euroopassa vessapaperistaan. UPM rakentaa maailmanlaajuisia kumppanuuksia älytarra-osaamistaan hyödyntäen.

TOUCH AUTOMATION KIOSKIT

”Touch Automation has installed at least 1,000 such kiosks, which use RFID technology to make the rental process more efficient,” writes RFID Journal.

• Artek ja Aallon, UPM Raflatac RFID älytarra, Nokian kännykkä ja saattomuisti

UPM RAFLATAC JA AALLON TUOLIT

Kerroin aikaisemmin tällä viikolla Artekin RFID projektista, jossa RFID-tarrat kertovat tuolien historiasta, elinkaaresta ja omistuksen muutoksista. Tiedot näkyvät joko Internetissä tai Nokian RFID-kännyköissä.

Aalto, Artek, UPM, Raflatac, RFID, Nokia osallistuvat aikaisemmin kuvaamaani hankkeeseen. Aallon vaikutus suomalaiseen designiin haudan takaa. Alvar Aalto toteuttaa tässä projektissa off-line versiota Second Life’sta.

AUTOMAATTINEN MYYNTIMIES / NAINEN

”Touch Automation offers hosting services for small grocery stores that own their own kiosks. The kiosks hold between 550 and 3,500 DVDs,” informs the RFID Journal.

• Lue RFID Journal artikkeli kokonaisuudessaan

VALITSE MONITORILA, MAKSA JA KATSELE

Asiakas valitsee toivomansa videon 17” monitorilta, maksaa luottokortilla ja kioskin sisällä häärivä, RFID-tageja lukeva robotti poimii toivomasi videon jopa 3 500 DVD:n joukosta ja hups-heijaa, voit lähteä kaupasta puhumatta sanaakaan. Automaattinen myymäläpiste vapauttaa meidät henkilösotaisesta kontaktista. Ei tarvitse kohdata yrmeää myyjää, kaupankäynti on nopeaa ja suomalainen metsäteollisuus on mukana automaation kehittäjänä. UPM on ilmoittanut useista mielenkiintoisista uusista liiketoiminta-alueista:

1. RFID älytarrat
2. Sähköinen paperi
3. Biodiesel

LISÄMYYNTIÄ PIENELLÄ VAIVALLA

Näitä kuvassa olevia kosketeltavia automaatteja (Touch Automation) voidaan sijoittaa pieniin myymälöihin lisämyynnin varmistajiksi. Verratkaa kehitystä pankkiautomaattien käyttöön. Moniko teistä käy pankissa kassaneidin luona hakemassa euroja? Maksamme laskumme verkon kautta, nostamme rahamme automaatista. Jonain päivänä viina virtaa putkea pitkin biojalostamosta, alkot ovat menneisyyttä ja silloin robotit auttavat lääkäreitä maksaleikkauksissa. What a wonderful world.

Pysyvä linkki | Muokkaa | Kommentoi »

Bioenergiablogit harvinaisia

Suomalaisia bioenergiasta kirjoittavia on vähän. Aihe kiinnostaa tietenkin pientä joukkoa. On olemassa keskustelufoorumeita. Tulen analysoimaan niiden sisältöä.

Onko meillä aitoa keskustelua bioenergiasta ja biopohjaisesta taloudesta? Millaisia mahdollisuuksia bioenergia tarjoaa?

Eurooppalaisessa keskustelussa korostuu bioenergian ja maaseudun hajautetun energiatarpeen tyydyttäminen. Bioenergian prosenttiosuuksista taitetaan peistä, ennusteita tehdään. Ilmeisesti Suomi on tilastojen valossa varsin suuri bioenergian tuottaja ja lisäys ehkä on enää kokonaisenergiatarpeeseen nähden marginaalista.

Pk-yrityksille bioenergiateknologia on mielenkiintoinen toimiala. Täällä on hyvät edellytykset testata uusia laite- ja laitosratkaisuja.

Suomi Bioenergian Suurvalta

Suomessa asuu promille maailman väestöstä. Ekologinen jalanjälkemme on kuitenkin erittäin suuri. Teollisuutemme on energiaintensiivistä. Metsäteollisuutemme on käyttänyt bioenergiaa iät ajat.

Meiltä on bioenergia-alan osaamista: koko ketjun käytännön hallintaan löytyy Suomesta ja Pohjoismaista laitteet ja toimintamallit. Suomi soti pilkevoimalla. Saunaan, saunaan suomalaiset – puusaunan sen on oltava. Jorma Ollila on Shellin hallituksen uusi puheenjohtaja ja lyö tiskiin harkittuja ajatuksia mm. biopolttoaineiden käyttämisestä.

Pystymme osoittamaan, että meiltä löytyy kapasiteettia käytännön tekemisestä maailmanlaajuisten visioiden rakentamiseen. Ilmastonmuutos on nykyään kaikkien huulilla. Davosissa ilmastonmuutos oli puheiden keskiössä. Amerikassa energiakysymykset ja ilmastomuutos nousevat keskeisiksi puheenaiheiksi. On taottava nyt, kun rauta on kuumana.

Kalevalaisen kansan Sampo on valmis jauhamaan euroja.

Facebook ja bioenergia

Onko Facebook lelu, ajanhaaskausta, yksi sosiaalisen median alusta lisää? Ken tietää?

Saksalainen Siemens ilmoittaa, että 6 000 siemensiläistä käyttävät Facebookia kansainvälisen yhteistyön välineenä.

IBM, Intel ja monet muut amerikkalaiset suuryritykset käyttävä Second Life alustaa kokousten pitämiseen.

Moniko suomalainen suuryritys käyttää näitä sosiaalisen vuorovaikutuksen alustoja?

Olemme KL ja Omasanassa keskustelleet suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta ja kehittämisestä. Miten tikukeittäjät ovat paneutuneet virtuaalisten maailmojen soveltamiseen?

Mitä arvelette? Sosiaalistummeko me suomalaiset kommunikoimaan verkossa? Miten sujuu twitterointi, small talk ja jaikuaminen kolmen vuoden kuluttua?

Alustoja on tarjolla pilvin pimein. Valinnan kohdistaminen oikeaan alustaan säästää aikaa. Tällä hetkellä kuumia nimiä ovat Facebook ja Second Life. Facebookia olen käyttänyt lyhyen aikaa, mutta toinen elämä on vielä kokeilematta.

Web 2.0 ja Bioenergia

Saamme yhdellä kertaa kosketuksen lukuisiin toimijoihin.

1. Nopean yhteyden rakentaminen päättäjiin ja vaikuttajiin
2. Tärkeimpien kohteiden identifiointi, aktivointi ja innostaminen
3. Toimintamallin käytäntöön vieminen
4. Läheisen kontaktin rakentaminen Public-Private päättäjiin
5. Vuorovaikutteisen toimintamallin luominen, joka aktivoi EU kumppanit
6. Yhteistyö kansallisen ja EU-tason vaikuttajien kanssa
   
7. Ruohonjuuritason vuorovaikutus on tärkeää
   
8. Bioenergian asemointi suhteessa projektien suunnittelijoihin ja rajoittajiin
9. Suomalaisen biopolttoaineinfrastruktuuriosaamisen siirtäminen
10. Nostamme operaation tunnettuutta Pohjoismaissa ja Euroopassa

Olen laatineet käsikirjoituksen. Voimme yhdessä hioa ja tarkentaa suunnitelmaa. Edellisen kirjoitukseni jälkeen suunnitelmaa on tarkennettu. Päivitämme yhteyksiämme suomalaisiin teollisiin kumppaneihin (biopolttoaineen virta laitokselle). Mielenkiintoa, osaamista ja uusia työkaluja on tarjolla.

Energiatehokkuudesta ja Bioenergiasta

Olli, keskustelimme kevään aikana Al Goren ympäristöfilmistä. Suomen näkyvämmäksi energiatehokkuuden keskustelijaksi on noussut Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilla. Reijo Karhinen kehottaa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin päättäjiä kiinnittämään enemmän huomiota talouden niin sanottuihin heikkoihin signaaleihin suurtenkin muutosten ennusmerkkeinä normaalien talousindikaattorien rinnalla.

Energiatehokkuus on merkittävä tekijä sekä ilmastonmuutoksen että yritysten kilpailukyvyn kannalta.

MAATILOJEN ENERGIAKATSELMUS

Maatilojen energian säästökohteet selvitetään energiakatselmuksilla. Myös bioenergian myyntimahdollisuudet selvitetään tarvittaessa. Katselmuksen perusteella viljelijä voi tilata yksityiskohtaisemman suunnittelun ja investointilaskelmat säästökohteitten toteuttamiseksi, totesi MTK:n asiamies Ilpo Mattila 5.6.2007 Kouvolassa ProAgrian energiaseminaarissa.

Viljelijä voi itse tehdä energiakatselmuksen ohjeellisen oppaan mukaisesti tiloilla, joilla energiankäyttö on vähäistä. Kun energiakäyttö kasvaa ja siirrytään bioenergian käyttöön katselmuksen tekijäksi voi kutsua asiaan laajemmin perehtyneen asiantuntijan. MTK pitää tarpeellisena, että maa- ja metsätalouden neuvontajärjestöt tulevat tarjoamaan viljelijöille myös katselmuspalveluja kohtuullista korvausta vastaan.

Katselmuksessa todetaan mahdollisuudet tehostaa energian käyttöä eri käyttökohteittain sekä mahdollisuudet korvata sähköä ja öljyä tilalla tuotetulla bioenergialla. Viljan kuivaus, maidon jäähdytys, eläinsuojien ilmanvaihto, pääsulakkeiden koko ovat esimerkkejä lukuisista selvitettävistä säästökohteista. Myös bioenergian myyntimahdollisuudet selvitetään tarvittaessa. Katselmuksen perusteella viljelijä voi tilata yksityiskohtaisemman suunnittelun ja investointilaskelmat säästökohteitten toteuttamiseksi.

Tavoitteena on saada katselmoitua noin 12 000 tilaa vuoteen 2012 mennessä. Energiakatselmukset sekä niiden perusteella tehtävät investoinnit on suunniteltu rahoitettaviksi osittain uuden maaseutuohjelman varoilla. Koko katselmointijärjestelmää ollaan kehittämässä MTK:n MMM:n KTM:n sekä Motiva OY:n voimin toimintavalmiiksi vuoden 2008 alkuun.

Kasvihuonepäästöjen vähentäminen kansainvälisesti on yksi planeettamme suurimpia haasteita. Bioenergian käytön lisääminen vähentää ilmakehän kasvihuonekaasuja ja rikkipäästöjä.

BIOVOIMALLA ON HYVÄT MARKKINANÄKYMÄT

Bioenergia on kestävän kehityksen mukaista puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa kotimaista energiaa. Polttoainetta saadaan esimerkiksi:

1. Puusta
2. Erilaisista biomassoista
3. Energian tuotantoon soveltuvista orgaanisista biomassoista

Muistanet Wärtsilä Biopower Biograte -ratkaisun. Wärtsilä on keskittynyt puuta polttaviin voima- ja lämpölaitoksiin, mutta myös muita polttoaineita, kuten turvetta voidaan käytää. Päätuote BioPower on sähköä ja lämpöä tuottava höyryturbiinivoimalaitos, joka toimitetaan asiakkaalle halutussa toimituslaajuudessa.

Laitoksen moduloidut osat valmistetaan tehtaalla ja liitetään yhteen työmaalla. Näin asennusaika työmaalla jää lyhyeksi. Wärtsilä urakoi tarvittaessa asiakkaalleen koko laitoksen rakennuksineen ja laitteineen.

Yhtiön patentoimalla pyörivän arinan polttotekniikalla varistetut laitokset tuottavat sekä sähköä että lämpöä. Erityistä huomiota tuotekehityksessä on kiinnitetty päästöjen minimointiin. Kotimaan lisäksi Wärtsilän BioPower –ratkaisuja myydään myös Keski-Euroopassa.

Prosessissa muodostuvalla lämmöllä tuotetaan esim. lämpöä kaukolämpöverkkoon tai sahan kuivuriverkostoon.

Höyryturbiinilla tuotettu sähkö myydään sähköverkkoon. Hyötysuhde tällaisessa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on jopa yli 90 %.

• Usein lämpökuormat ovat suhteellisen pieniä.
• Polttoaine pitää kuljetuskustannusten vuoksi saada lähiympäristöstä.
• Hajautetut ratkaisut ovat bioenergiassa järkeviä.
• Polttoaineeksi soveltuvaa puutähdettä ja kuorta jää puusta noin 25 %.
• Tämä riittää tyypillisesti tuottamaan sahan tarvitseman lämpöenergian
• Suurilla sahoilla polttoaine riittää sähköteholtaan 5 MW suuruisen voimalaitoksen pyörittämiseen, joka tuottaa myös prosessissa tarvittavan lämmön

Suomessa ja ulkomailla Wärtsilän Biopowerilla on valmiita ja työn alla olevia laitoksia yhteensä 104 kpl, joiden yhteenlaskettu lämpöteho on 700 MW ja sähköteho 40 MW.

Uusiutuvan energian syöttötariffi tukee uusiutuvaan energiaan perustuvien voimalaitosten sähkön tuotantoa Keski-Euroopassa.

Honeywell Bioteknologiaan

Johtaja Jack Bolickin mukaan Kuopion yksikössä on kasvun mahdollisuudet. Toimittaja Marika Löf kirjoittaa uuden toimitilan avajaisista Savon Sanomissa.

AUTOMAATIORYHMÄN JOHTAJA SAAPUI OMALLA KONEELLA KUOPIOON

"Honeywell voi edelleen kasvaa Kuopiossa. Honeywellin uusia kasvualueita ovat bioenergia ja bioteknologia. Näillä alueilla on tietotaito Kuopion yliopistossa", kertoo Honeywell teollisuusautomaatioryhmän johtaja Jack Bolick keskiviikkoiltana 3.lokakuuta 2007 Honeywellin Kuopion uuden toimitalon avajaisissa Viestikadulla.

Honeywell Oy:n toimitusjohtaja Timo Saarelainen kertoi, että uusi toimitalo on nyt läes täysi noin 400 työntekijällään. "Kasvu riippuu liiketoiminnan kehittymisestä", Suomen Honeywellin johtaja totesi.

• Yhteystiedot Honeywell Oy Suomessa
• Kuopion Powerflute Smurfitille Uutinen
  

Kansainvälisen jättiyhtiön johtajan Jack Bolickin työpaikka on Yhdysvalloissa Arizonan osavaltiossa Phoenixssa. Työ kuljettaa Bolickia ympäri maailmaa. Keskiviikkona hän saapui Kuopioon Honeywelling yksityiskoneella Iso-Britanniasta. Kuopiosta matka jatkuu Sveitsiin.

"Suurin syy Suomen toimipisteemme perustamiseen on Kuopion yliopisto, jossa on paljon lahjakkaita osaajia, Bolick kertoi.

PONNAHDUSLAUTA VENÄJÄLLE

Bolickin mukaan juuri bioteknologia-alan osaaminen oli Kuopion yliopiston valtti. Suomen yhtiö on tärkeä Honeywellille myös Venäjän läheisyyden takia.

"Tämä on tärkeä ponnahduslauta Venäjälle", Bolick sanoo.

• Arizona Entrepreneurship
• Speak about it on Twitter
  

UUSI TOIMIPISTE KUOPIOSSA

Kansainväliseen Honeywell-konserniin kuuluvan Honeywell Oy:n kotipaikka on viime keväästä lähtien Kuopiossa.

"Honeywell on teknologiaan keskittyvä monialayritys, jonka toimialoja ovat ilmailu, rakennus- ja teollisuusautomaatio, kuljetusväline- ja voimatuotantojärjestelmät, erikoiskemikaalit, kuidut, muovit sekä sähköiset ja kehittyneet materiaalit."

Helge! Yritin skannata Savon Sanomien juttua. Toivottavasti onnistuin sen jotenkin saamaan perille. "Honeywell kurottaa bioteknologiaan". Osiossa, joka ei tainnut mahtua skannaukseen todetaan mm. että Suomessa Honeywellin liiketoiminta kattaa teollisuusautomaation sekä rakennusautomaation ja rakennusten huoltopalvelut.

Paikallisten toimintojen lisäksi Kuopiossa on Honeywellin sellu-, paperi- ja graafisen teollisuuden automaation kehityskeskus. Huomaa myös amerikkalaisjohtajan lausunto: "Suurin syy Suomen toimipisteemme perustamiselle tänne on Kuopion yliopisto, jossa on paljon lahjakkaita osaajia." Ja edelleen "Bolickin mukaan juuri bioteknologia-alan osaaminen on Kuopion yliopiston valtti." -

Missähän se osaaminen...?

Helge: Vitsi, vitsti, näin se menee. Pitävät seminaarin ja PPT-sulkeiset. Sillä se osaaminen tulee. Toisena painopistealueena on Venäjä. Siinä on paljon järkeä. Entinen Altim on siis siirtynyt Varkaudesta Kuopioon.

Mielestäni meidän tietotaitoamme ja INNOVAATIOITAMME etsitään nyt. Harva on tehnyt oikeita asioita bioteknologian nimikkeen alla.

Helge: Mielenkiintoinen avaus Honeywellin suunnalta. Toimitalon näyttää upealta. Kiinnostavaa on, että näin suuri panostus on tehty Suomeen.



Puh: 020 752 2000
Sähköposti: etunimi.sukunimi@honeywell.com

Kuopio:

PL 1001 / Viestikatu 1-3 (kts. kartta)
70601 KUOPIO
Fax: 020 752 2400

Espoo:

Metsänneidonkuja 12
02130 ESPOO

Fax: 020 752 2694 (Rakennusautomaatioryhmä / Honeywell Kiinteistöpalvelut Oy)
Fax: 020 752 2701 (Teollisuusautomaatioryhmä)

Euroopan markkinat

Olen miettinyt bioenergia -haastetta, pohtinut kustannustehokkaita tapoja innostaaksemme eurooppalaisia yhteisöjä ja teollisuusyrityksiä investoimaan bioenergialaitoksiin. Maailma ja asenteet ovat muuttuneet rajusti bioenergiaa suosivampaan suuntaan kymmenessä vuodessa.

Poliittinen tahto bioenergian lisäämiseksi on vahvistunut. Ilmaston muutos (Global Warming) on nyt kaikkien huulilla.

”Biofuel” kiinnostaa poliittisia päättäjiä, mutta käytäntöön vieminen törmäämme monella alueella operaatioiden läpiviemisen kokemattomuuteen. Lähtökohdiltaan Pohjoismaat ovat markkina-alueena helpoimpia, mutta täällä toimivat tietenkin kaikki kilpailijat.

Jätteestä, metsistä ja pelloilta energiaa

Lappeenrannan yliopiston ympäristötekniikan professori Esa Marttila näkee työssään, kuinka kiinnostus uusiutuviin energialähteisiin kasvaa. Yhä useampi teekkari pakertaa vaihtoehtoisten energiamuotojen kimpussa.

Suomi 2005

Energiamuoto 2005	Prosenttia
Öljy	27
Maakaasu	11
Kivihiili	10
Ydinenergia	18
Turve	5
Vesi- ja tuulivoima	4
Tuontisähkö	5
Puupolttoaineet	20
YHTEENSÄ	100

Metsäteollisuus on polttanut kuoret ja sahanpurut sekä soodakattiloiden mustalipeät jouleiksi: energiaksi. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat biokaasut ja tuulivoima.

Teknistaloudellisesti noin vuosina 2010 – 2015 mennessä eniten odotuksia on hakkeen ja peltobiomassan lisääntyvästä käytöstä.

Rajoittavia tekijöitä ovat metsähakkeen kuljetusetäisyydet sekä leimikkojen pienet koot. Peltoenergian osalta törmätään esimerkiksi rypsi n vuoroviljelyproblematiikan ohella tukien tarpeeseen, korjuun hyötysuhteeseen ja raaka-aineen matalaan energiatiheyteen.

Liikennepolttoaineiden osalta Marttila näkee rajoittavina tekijöinä nykyisen autokaluston, jakeluverkoston puutteen ja verotuksen, mutta myös teknologisia rajoituksia on. Kaikki yhdessä vaikuttavat tuotantokustannuksiin ja käytettävän polttoaineen kilpailukykyyn.

Jätteiden polttamisen ongelmat tiivistyvät kerättävän kierrätysaineiston laatuun. Jätteen energiakäyttö on käynyt realistiseksi pitkälti samasta syystä kuin bioenergia. Ilmastomuutos, öljyn kallistuminen ja hupeneminen sekä EU-tason erilaiset päätökset ovat johtaneet siihen, että energia voi ja saa maksaa enemmän, jolloin myös muihin kuin fossiilisiin energialähteisiin on ryhdytty panostamaan enemmän. Euro on ollut energia-alallakin hyvä konsultti.